Young Living Premium-aloituspakkauksen eteeriset öljyt

Tässä postauksessa esittelen sinulle 12 ihanaa Young Livingin eteeristä öljyä tai öljyseosta, jotka kuuluvat Premium-aloituspakkaukseen. Aiemmin kerroin lyhyesti Young Livingistä yrityksenä.

Minä ♥ Frankincence

Aloituspakkauksen eteeriset öljyt ovat todella monikäyttöinen kokonaisuus ja niiden avulla pääset jo todella pitkälle kokonaisvaltaisen hyvinvointisi tukemisessa, fyysisestä henkiseen tasoon saakka. Sitä paitsi öljyt TUOKSUVAT IHANALTA ja ovat varsinaisia arjen rikkauksia ja rakkauksia! Aria-diffuuseri sumuttaa öljyjä huoneilmaan toimien samalla ilmankosteuttajana ja kauniina sisustuselementtinä. Öljyistä voit nauttia toki myös ihan tuoksuttelemalla pullosta, levittämällä ihollesi laimennettuna tai lisäämällä vaikkapa puhdistusaineisiin. Laimennukseen sopivat esimerkiksi kookos-, oliivi- ja avokadoöljy sekä erityisesti Young Living V-6 Enhanced Vegetable Oil Complex -öljy. Ravintolisäöljyä voit hyödyntää näppärästi ruoan tai juomien maustamisessa.

Avatkaamme aloituspakkaus!

Copaiba

Copaiba-öljy valmistetaan höyrytislaamalla brasilialaisesta kopaivapuusta valutettua kumihartsia. Copaiba sisältää luonnostaan paljon beeta-karyofylleeniä, joka auttaa rentoutumaan. Diffuuserissa käytettynä se luo rauhoittavaa, maadoittavaa ilmapiiriä. Copaibaa voi levittää urheilusuorituksen jälkeen paikallisesti lihaksille. Öljyssä on miellyttävän maanläheinen, puinen tuoksu, jota veljeni kuvaili kardemummamaiseksi.

Ihonhoitoon kosteuttava Copaiba-öljy sopii myös mainiosti. Se on yksi suosikeistani kasvoille levitettäväksi. Se vähentää ihon näkyviä epäpuhtauksia ja ravitsee sitä.

Lemon

Voimakkaan raikas, antioksidanttirikas Lemon-öljy virkistää ja kohottaa mielialaa. Mikä olisikaan piristävämpää talven keskellä kuin ihana sitruunan tuoksu! Diffuuserissa käytettynä se raikastaa huoneilmaa ja voi samalla auttaa keskittymään.

Sitruunaa ei suotta käytetä useissa kodinpuhdistusaineissa, sillä se irrottaa likaa tehokkaasti. Puhdasta Lemon-öljyä voi käyttää monenlaisten tahrojen, kuten liimajälkien puhdistamiseen veteen sekoitettuna.

Huomioitava on, ettei sitrusöljyjä kannata levittää iholle, jos se altistuu suoralle auringonvalolle tai UV-säteilylle seuraavien 72 tunnin aikana. Iho saattaa tällöin ärsyyntyä. Muutoin esimerkiksi talvella paikallisesti käytettynä voi olla piristävä ja ihon nuorekkuutta säilyttävä. Sitä voi myös levittää 1-2 tippaa vatsalle aineenvaihduntaa tukemaan.

Lavender

Klassinen Lavender on suosituimpia Young Livingin tuotteita, eikä syyttä. Tuoksu on pehmeän kukkainen ja romanttinen. Laventelilla on tunnetusti rauhoittava vaikutus, ja monelle Young Livingin jäsenelle yöunet maistuvat makeammin Lavender-öljyn avulla. Sitä onkin ihana sumuttaa diffuuserilla makuuhuoneessa nukkumaan mennessä tai milloin vain, kun kaipaa rauhoittumista. Öljy saattaa helpottaa ailahtelevaa mielialaa.

Ihonhoitotuotteisiin Lavender tuo lumoavaa tuoksua ja se voi pitää ihon nuorekkaampana. Lisäsin pari tippaa Lavenderia itse tekemääni deodoranttiin. Kylläpä sitä on nyt ilo käyttää! ♥

R.C.

Kolmea eukalyptus-öljyä sisältävä R.C. on tärkeä sekoitusöljy pitämään hengitysteitä avoinna. Rinnan alueelle levitettynä se tuntuu todella puhdistavalta. Sillä on erityisen raikas ja virkistävä tuoksu. R.C. voi syventää hengitystä ja avata sydämen aluetta emotionaalisesti. Se saattaa tuoda helpotusta haastaviin tilanteisiin ja lisätä suorituskykyä vaikkapa urheiluun.

R.C. sisältää öljyt: eucalyptus globulus, myrtti, meirami, mänty, eucalyptus radiata, eucalyptus citriodora, laventeli, sypressi, mustakuusi ja piparminttu.

Frankincence

Frankincence eli olibaanihartsiöljy on tällä hetkellä erityisesti mieleeni. Se sopii hyvin meditaation, joogan ja monenlaisten muiden henkisten harjoitteiden tueksi. Öljyllä on mielialaa ja keskittymistä kohentava vaikutus, ja se auttaa ylläpitämään henkistä yhteyden tunnetta. Aivan ihana öljy diffuuserissa tai paikallisesti esimerkiksi kasvoille tai rinnalle levitettynä. Olibaanihartsiöljyä pidetään paikoin pyhänä ja sen käytöllä on pitkä historia. Jo muinaiset egyptiläiset tiesivät hyödyntää sitä. Tuoksultaan Frankincence on voimakkaan maanläheinen.

Öljy on erinomainen ihonhoidossa, ja sitä voi lisätä vaikkapa kosteusvoiteeseen tai levittää 1-2 tippaa kookosöljyyn sekoitettuna kasvoille. Se silottaa ja tasoittaa ihoa.

Orange+

Orange+ on appelsiinin kuorista kylmäpuristettu eteerinen ravintolisäöljy. Lisään tätä hyvänmakuista öljyä mielelläni tipan tai pari vesikannuun, jolloin minun on huomattavasti houkuttelevampaa juoda tarpeeksi vettä. Appelsiiniöljy sopii hyvin leivontaan ja muuhun ruoanlaittoon mausteeksi. Olen maustanut sillä cashew-taateli-kookospalloja ja suklaakonvehteja. Nam!

Toki tämä öljy toimii loistavasti myös diffuuserissa. Se on hyvä pari laventeliöljylle luomaan hyväntuoksuista ja rauhoittavaa ilmapiiriä. Orange+ on oikea iloöljy ja tuoksultaan muikean makea!

5 millilitran pullon jälleenmyyntihinta on vain kuutisen euroa, joten tämä on todella edullinen öljy. Matala kynnys lähteä siis kokeilemaan!

Peppermint

Raikas ja viilentävä Peppermint on suosituimpia Young Livingin öljyjä.
Iholla Peppermint viilentää, joten se voi olla erityisen mukava käyttää paikallisesti kuumana kesäpäivänä tai liikunnan päätteeksi. Vatsalle levitettynä se helpottaa oloa. Piristävä öljy tuo lisää energiaa, joten tykkään käyttää sitä erityisesti aamuisin. Käytän tätä usein kasvoillani ihanan tuoksunsa vuoksi. Diffuuserissa Peppermint piristää tunnelmaa ja auttaa keskittymistä.

Thieves

Thieves-öljyseoksella on kiehtova tausta sen nimen takana. 1600-luvun Ranskassa varkaat suojasivat itseään erityisellä eteeristen öljyjen yhdistelmällä ryöstellessään ruttoon kuolleita. Näistä tarinoista inspiraatiota ammentava Thieves sisältää neilikkaa, sitruunaa, kanelinkuorta, eucalyptus radiataa ja rosmariinia. Se on tutkitusti tehokas kehon vastustuskykyä tukeva öljy. Sopii hierottavaksi esimerkiksi jalkapohjiin immuniteetin vahvistamiseksi.

Thievesin tuoksu on jouluisen neilikkainen ja mausteinen. Lyhyenkin ajan diffuuserissa se raikastaa ilmaa ja piristää.

Öljyseos on kuin luotu monipuoliseen kodinpuhdistukseen ja hammashuoltoon, ja siksi Young Livingillä on kokonainen Thieves-tuotesarja näitä varten. Muutama tippa Thieves-öljyäkin sopii hyvin puhdistamaan kodin pintoja esimerkiksi suihkepulloon sekoitettuna.

Purification

Puhdistava ja raikastava Purification-öljysekoitus sisältää sitronellaa, rosmariinia, sitruunaruohoa, tea treetä, hybridilaventelia ja myrttiä.
Purification pistää tehokkaasti mutta luonnollisesti epämiellyttävät hajut kuriin. Diffuuserissa käytettynä huoneilmasta tulee erittäin raikas. Se toimii loistavasti kaikenlaiseen siivoukseen ja pyykinpesuun. Öljyseoksella voi huoletta korvata kovia kemikaaleja sisältävät ilmanraikastusaineet! Tämä on minulla käytössä vessassa tai muissa tiloissa, joihin kaipaan miellyttävämpää tuoksua. Sitä voi myös käyttää paikallisesti iholle tai diffusoida virkistävän ja rauhoittavan vaikutuksen saamiseksi.

Stress Away

Minulla luki tässä tekstiluonnoksessa ensin yksi sana, ”ihana”. Ihana Stress Away onkin. Sekoitus sisältää copaibaa, limettiä, setripuuta, vaniljaa, viherlaakeria ja laventelia. Makean tuoksunsa puolesta tämä on suosikkini aloituspakkauksen öljyistä! Se oli ensimmäinen öljy, jota käytin diffuuserissa. Nimensä veroisesti Stress Awaylla on rentouttava ja rauhoittava vaikutus. Se on arkipäivän pelastaja, jota on mukava kuljettaa mukana ja tuoksutella välillä. Stress Away voi tyynnyttää ajatusvirtaa ja selkeyttää mieltä. Tiputa tippa ranteisiin, niskalle tai rinnalle ja nauti tuoksusta!

PanAway

PanAway on kehitetty erityisesti lihasten ja nivelten hyvinvointia tukemaan. Sekoitukseen kuuluu neljä eteeristä öljyä: wintergreen, italian olkikukka (helichrysum italicum), neilikka ja piparminttu.
Voidaan laimennettuna (suositellaan suhteessa 1:4) levittää paikallisesti lihaksille urheilun tai muun rasituksen jälkeen, jolloin se tehostaa verenkiertoa ja hapen kulkeutumista lihaksille. Käy erinomaisesti myös hartioille, niskaan ja jalkapohjiin rentoutukseksi. PanAway tuntuu viilentävältä iholla ja sen tuoksu on raikas.

DiGize

DiGize-öljyseos on vatsan hyvä ystävä! Sen ainesosat tukevat erityisesti tervettä ruoansulatusta. Ne ovat rakuuna, inkivääri, piparminttu, kataja, fenkoli, sitruunaruoho, anis ja patsuli. DiGizea voi hieroa laimennettuna tipan tai pari vatsalle ennen isoja aterioita tai niiden jälkeen. Ulkomaan matkoilla tämä saattaa olla kätevä öljy herkkävatsaiselle.

DiGizen tuoksu on voimakas, yrttinen ja raikas. Sillä on tunnepuolta tyynnyttävä vaikutus myös diffuuserissa käytettynä.

***

Jos eteeriset öljyt kutsuvat sinua, suosittelen LÄMMÖLLÄ (Premium) Young Living aloituspakkausta diffuuserin kanssa. Huomaa, että diffuusereita on monenlaisia ja kaikissa aloituspakkauksissa ei sellaista ole mukana. Eri sisältöisten aloituspakkauksien hinnat vaihtelevat 49,60€-285,51€ välillä (jälleenmyyntihinnat). Jälleenmyyntitilin kautta tilatun aloituspakkauksen hinta-laatusuhde on todella kohdallaan.

Voit helposti liittyä Young Livingin jäseneksi kauttani MyYL-sivustoni oikeasta yläkulmasta, tai suoraan Young Livingin sivuilta käyttämällä suosittelija- ja sponsori -kohtiin jäsennumeroani #19314195. Ota minuun rohkeasti yhteyttä kaikissa Young Livingiin liittyvissä asioissa!

Mikä Young Living?

Viime kesänä kohdalleni osui oiva tilaisuus ollessani Helsingissä meditaatiokurssilla. Samaisessa tilassa nimittäin järjestettiin illalla avoin eteeristen öljyjen esittelytilaisuus. Päätin jäädä avoimin mielin kuuntelemaan, kun noita öljyjä kovin kehuttiin sinä päivänä. Sain tutustua yhdysvaltalaisen Young Livingin aloituspakkaukseen, joka kattaa 12 erilaista eteeristä öljyä tai öljysekoitusta. Kukin öljy kiehtoi tuoksullaan ja mahdollisilla vaikutuksillaan hyvinvoinnin tueksi. Pöydällä sumuttanut kaunis Aria-diffuuseri oli erityisesti mieleeni. Aavistelin siinä illan aikana, että öljyt ja Young Living saattavat olla minun juttuni. Rekisteröidyin ihanan esittelijän, Anitan, avustuksella jäseneksi ja jonkin ajan kuluttua tilasin kotiini ne samaiset tuotteet, joihin ihastuin. Toisessa postauksessa esittelen aloituspakkauksen.

Esteettinen Aria-diffuuseri sumuttaa eteeristä öljyä huoneilmaan.

Edesmennyt D. Gary Young perusti Young Living Essential Oilsin vuonna 1993 Utahissa, USA:ssa. Hänellä oli vahva visio jakaa hyväksi kokemiaan laadukkaita eteerisiä öljyjä eteenpäin, ja tämä visio on sittemmin poikinut miljoonia tyytyväisiä asiakkaita palvelevan yrityksen, joka kasvaa yhä nopeasti ja on toiminut 25 vuotta maailman johtavana eteeristen öljyjen tuottajana.

Ainesosien hankintaan, tieteeseen ja laatustandardeihin paneutuva Seed to Seal -sitoumus osoittaa, kuinka paljon Young Living panostaa tuotteidensa puhtauteen ja eettisyyteen. Yritykselle luonnon tasapainon ylläpitäminen on erityisen tärkeää, ja sillä on nollajätetavoite vuoteen 2024 mennessä. Young Living auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä The D. Gary Young, Young Living Foundation –hyväntekeväisyysohjelmansa avulla.

Kaikki Young Livingin öljyt ja öljysekoitukset ovat laatusitoumuksen mukaan 100% täyttä tavaraa. Ne ovat tiheytensä vuoksi paljon voimakkaampia kuin kasvit, joista öljyt tislataan tai kylmäpuristetaan. Esimerkiksi 15 millilitran pullo eteeristä Lemon-öljyä tarvitsee 75 sitruunankuorta! Öljyjen käyttäminen tulee siis aloittaa varoen laimennusöljyn avulla, sillä kuten monet muutkin aineet, ne saattavat myös aiheuttaa allergisia reaktioita, ihon ärsytystä ja niin edelleen. Toisaalta olen kuullut, että monet hajusteyliherkät ovat pystyneet käyttämään Young Livingin öljyjä ilman haittavaikutuksia. Kehomme ovat niin yksilöllisiä.

Eteerisiä öljyjä on käytetty terveyden ylläpitämiseen tuhansia vuosia. Ne eivät itsessään paranna, vaan tukevat kehon omia paranemismekanismeja. Öljyjä käyttämällä voi esimerkiksi kokeilla kohentaa mielialaa (olibaanihartsiöljy, appelsiini), tehostaa ruoansulatusta (sitruuna, DiGize-öljysekoitus), lisätä energisyyttä (piparminttu), tai rentoutua ja parantaa yöunia (laventeli, Stress Away -öljysekoitus).

Puhdas eteerinen Lemon-öljy on virkistävä ja keskittymistä tehostava.

Young Living tarjoaa tuotteidensa lisäksi myös elämäntavan (tai sivutyön tai harrastuksen) itsenäisenä jälleenmyyjänä siitä kiinnostuneille. Ensin kannattaa rauhassa tutustua öljyihin ja käyttää niitä usein. Mikäli innostut kertomaan ihanista tuotteistasi muillekin, tee se! Voit suositella öljyjen hankintaa toisille heidän tarpeitaan kuunnellen. Jos he rekisteröityvät jäsennumeroasi käyttäen ja tekevät tilauksia, yritys palkitsee rahallisesti tietyt ehdot täytyttyä. Oma jäsennumeroni on #19314195. Jälleemyyntitili ei sido sinua yhtään mihinkään, mutta se kannattaa valita saadakseen 24% alennuksen kaikista tuotteista! Jälleenmyynnin eteen saat nähdä sen verran vaivaa kuin parhaaksi näet. Tilin luotuasi voit tekaista omat MyYL-nettisivut, kuten minäkin tein, suosikkituotteidesi esittelyyn.

Olen käynyt muutamissa Young Livingin tapahtumissa Oulussa ja ollut huomaavinani, että öljyily-yhteisö on varsin positiivista ja valovoimaista sakkia! Heillä on voimakas tahto kehittää itseään ja parantaa elämänlaatuaan, sekä auttaa muita voimaan paremmin. On ollut inspiroivaa kuulla vuosia mukana olleiden jälleenmyyjien kertomuksia tuotteiden käytöstä, ja kuinka tämä on jopa mullistanut elämiä. Monet ovat päässeet vierailemaan Young Livingin tiloilla muun muassa Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Kuulun Facebookin puolella erittäin aktiiviseen ja avuliaaseen YL-yhteisöön.

Young Livingin tuotevalikoimasta löytyy niin paljon muutakin kuin öljypulloja! Olen mieltynyt luonnonmukaiseen Thieves -sarjaan, joka kattaa kodinpuhdistus- ja hammashuoltotuotteita. Ne sisältävät Thieves-öljysekoitusta, jossa on neilikkainen, mausteinen tuoksu. Kokeiltuani kerran raikasta Thieves-hammastahnaa en enää kaipaa muita tahnoja. Toivelistallani on muun muassa Savvy Minerals mineraalimeikkipohja, josta olen kuullut hyvää palautetta, sekä ART-ihonhoitotuotteita.

Oletko sinä käyttänyt Young Livingin tuotteita tai kiinnostaisiko kokeilla?

Hiustenpesu oliiviöljysaippualla

Pesin pitkään hiukseni luomuruisjauhoja ja ruokasoodaa shampoona käyttäen, ja viimeistellen omenasiiderietikka-vesi-hoitoaineella (puhuin tästä aiemmassa postauksessani). Vaikka pesutulos on ollut hyvä, aloin kyllästyä ruisjauhoihin – jauhonmuruja kun pesun jälkeen varisee ympäriinsä. Pitkä ja huolellinen huuhtelu ei tuntunut milloinkaan riittävän kaiken jauhon poistamiseen.

Onnekseni silmiini osui Ruohonjuuri-lehden vinkki oliiviöljysaippuan käytöstä. Seuraavalla käynnilläni Ruohonjuureen ostin Oliva-merkkisen saippuan reilun kahden euron hintaan.

Pestyäni kyseisellä saippualla hiukseni nyt muutaman kerran, olen ollut varsin tyytyväinen lopputulokseen. Saippuaa olen hieronut suoraan hiuksiini, kunnes vaahtoa syntyy. Sitä vain tulee levittää tasaisesti joka kohtaan, muistutan itselleni. Kun olen huuhdellut saippuan pois, valutan ja levitän hiuksiini lasillisen vettä, jossa on noin ruokalusikallinen omenasiiderietikkaa.

Oliva-palasaippua on biohajoava, vegaaninen ja se sisältää oliiviöljyn lisäksi vain vettä ja mineraalisuolaa. Se puhdistaa hellävaraisesti ihon, kuivattamatta sitä. Haju on hyvin mieto. Taitaa jäädä minulla käyttöön pitemmäksi aikaa.

Oletko sinä kokeillut hiustenpesussa jotain tavanomaisen shampoon ja hoitoaineen sijasta?

Helppo tahinikastike

Seesaminsiementahna, tahini, oli minulle täysin tuntematon ennen kuin ryhdyin vegaaniksi nelisen vuotta sitten. Olin kiinnostunut hummuksen teosta, jota en myöskään ollut maistanut ennen. Ostin sitä varten Urtekramin tahinia. Sen maku sellaisenaan ei miellyttänyt, ei sitten ollenkaan! Makuelämys oli suorastaan karmaiseva, ja mietin mitä tekisin lopulla purkin sisällöllä. Päätin kuitenkin kokeilla tehdä hummusta – eihän siihen tule tahinia niin paljon. Pidin siitä kovasti. Tämän jälkeen uskaltauduin taas maistamaan tahinia suoraan purkista ja kas, hullaannuin. Joskus olen ostanut muitakin merkkejä, mutta Urtekramin paahdetuista seesaminsiemenistä tehty herkullinen tahini (myös suolaton versio) on ollut yleisin valintani, kun sitä saa jo niin monesta tavallisestakin kaupasta.

Syön nykyisin tahinia todella usein, välillä päivittäin. Pidän siitä sellaisenaan, hummuksessa tai kastikkeessa. Se on minulle suurta herkkua, kuten on maapähkinävoikin.

Tahinikastike toimii monenlaisten ruokien ja salaattien päällä, sekä dippinä. Kastike valmistuu minuuteissa, joten sitä voi tehdä yhden annoksen kerralla ilman suurempaa vaivaa, tai sitten isomman satsin jääkaappiin joksikin aikaa.

Helppo tahinikastike

  • 1 rkl tahinia
  • 1 rkl vettä tai sen verran, että saat mieleisesi koostumuksen
  • (mausteita kuten pippuria, currymaustetta, valkosipulia, yrttejä…)
  • (1 rkl oluthiivahiutaleita)

Sekoita mieleisesi aineet lusikalla tasaiseksi.

Niin helppo on minun versioni, että voiko tätä reseptinä pitää? Joka tapauksessa tahinikastike on ihanaa pelkästään vedellä laimennettunakin. Jos ei ole maustamistuulella, mutta mielii tahinia kastikemaisemmassa muodossa, tämä on aivan moitteeton vaihtoehto.

Oluthiiva, tai ravintohiivahiutaleet ovat erityisesti vegaanien suosiossa ravintolisänä, sillä ne sisältävät runsaasti muun muassa B-vitamiineja, sinkkiä ja proteiinia. Ruokalusikallinen pehmeää, juustoisen makuista oluthiivaa on helppo sekoittaa tahinikastikkeen joukkoon.

Omia suosikkimausteita kastikkeeseen ovat esimerkiksi kurkuma, cayennepippuri ja juustokumina. Timjami ja muut yrtit myös maistuvat mainiosti. Mitä mausteita sinä käyttäisit kastikkeeseen, ja millaisen ruoan kanssa?

Vanhan surun purku

Nyt puskee pintaan lapsuuden ja nuoruuden murheita liittyen ihmissuhteisiin, yksinäisyyteen ja sulkeutumiseen. Olen siitä kiitollinen, sillä saan tilaisuuden käsitellä niitä ja päästää irti. Päätin saman tien kirjoittaa ajatuksiani ylös tänne, sillä monesti olen itse saanut helpotusta muiden teksteistä.

Abstrakti maalaus on ollut viime aikoina vapauttavaa ja terapeuttista!

Olin jo lapsena liikaa yksin vaikeuksien kanssa. Tuntui pelottavalta tuoda tunteita esille. Jos minua hävetti, en kertonut siitä kellekään. Jos minua suretti, en monesti kertonut vaan nielin sen. Jos tein virheitä, en tohtinut myöntää.

Ala-asteen ensimmäisen luokan päätteeksi lapsuudenystäväni muutti kaupunkiin. Toisen luokan päätteeksi toinen kaveri muutti pois. Jäljelle jäänyt kaverini jätti minut kolmannella luokalla pomottelevan käytökseni takia, enkä kertonut siitä tuolloin kellekään. Olin vain katkera ja janosin huomiota muilta koulussa. Joko en saanut sitä, tai en ottanut vastaan. Tapahtuma jätti sisälleni elämään ison taakan ja häpeän.

Tapahtuneessa itsessään ei ole mitään vikaa. Nyt aikuisiällä osaan arvostaa sitä, että tuolloinen kaverini uskalsi sanoa vastaan ja päästää irti hänelle haitallisesta kaverisuhteesta.

Vuosikymmen myöhemmin psykiatrilla sain kuulla, että lasten kaveriporukoissa on ihan yleistä se, että joku johtaa muita. En meinannut millään uskoa tuota, vaan vakuuttelin itselleni olleeni paha ja että ansaitsin rangaistuksen. Nyt käsitän, että lapsena minun olisi kuulunut saada tukea aikuisilta tunteideni käsittelyyn. Jos olisin kertonut esimerkiksi vanhemmilleni, olisi se luultavasti tuonut valtaisaa helpotusta ja ehkäissyt vastaavia tilanteita.

Muistelen jo päiväkodissa käyttäytyneeni huonosti kavereitani kohtaan. Kun sitten kaverit päättivät jättää minut ulkopuolelle, surin ja sain kenties hoitajalta välinpitämättömän reaktion. Kenties, sillä muistikuvani eivät noilta ajoilta ole kovin selkeät. Joka tapauksessa tunne yksin jätetyksi tulemisesta on todellinen. Taisin riidellä kavereideni kanssa usein vielä ala-asteellakin, mutta riidat unohdettiin pian. En ole varma, mistä käytökseni sai alkunsa.

Ollessani 16-vuotias loukkasin silloista kaveriani, ja siitä jäi myös jonkin asteinen trauma. Kaverin äiti piti minua pahana. Häpeä oli valtaisa, suorastaan sietämätön. Palasin kotiin ja esitin, ettei mitään olisi tapahtunut. Itkin huoneessani.

Huomaan kaverisuhteissa (ja menneissä parisuhteissakin) minulla pitkään toistuneen sama, tuhoisa kaava – en ilmaise todellisia tunteitani, vaan patoutan pettymystä, suuttumusta ja surua ja se alkaa näkyä enenemässä määrin passiivisagressiivisuutena ja/tai välttelynä. Vältelleeni aikani, erään kaverisuhteen katkaisin kokonaan viestin välityksellä, kun voimani olivat ihan piipussa. Koin onnistumista, kun viimein toin esille sen, mikä oli mennyt vikaan ja kaverikin ymmärsi. Kaikkea hyvää hänelle. Kun tapaan uusia ihmisiä, pelkään jo valmiiksi aiheuttavani pettymyksen. Tämä on kuin itseään toteuttava ennustus.

Vietin yhteensä neljä tai viisi vuotta peruskoulussa ja lukiossa ilman kavereita, puhumatta säännöllisesti kellekään. Ala-asteella kulutin lukemattomia välitunteja oven vieressä tai puun alla seisoskellen. Katsoin kelloa ja odotin, milloin se soisi. Keväisin tykkäsin potkia jäätä murskaksi. Joskus joku poika tuli pilkkaamaan, kun seisoin. Ei liene mikään ihme, että minusta tuli sulkeutunut aikuinen. Kun minulla oli kavereita, en juurikaan puhunut todellisista tunteistani.

Silloin tällöin mielessäni on käynyt, että voisin purkaa näitä asioita jonnekin. Välittömästi mieli on kuitenkin pistänyt hanttiin varoittamalla, ettei tällaisista sovi itkeä netissä. Mitä muut ajattelisivat?

Mutta rakas muru, tiedätkö? Minä riitän. En ole paha, enkä ole virheeni. Onko edes virheitä, vaan vain oppimista? Opeista kiitos kaunis. Minulla on ja on aina ollut oikeus ilmaista tunteitani sekä tulla kuulluksi ja nähdyksi aidosti.

Lukkojen tunnustelua

Sain heinäkuun ajaksi mahdollisuuden kuunnella Storytelistä äänikirjoja veloituksetta. Tartuin tuumasta toimeen ja samalla otin viimein käyttöön viime jouluna lahjaksi saamani langattomat kuulokkeet.
En ollut aikaisemmin kuunnellut äänikirjoja, ja olin aika haltioissani lähtiessäni pitkälle kävelylenkille, kun samalla pystyin vaivatta nauttimaan kirjasta!

Ensimmäisenä kuunteluun lähti Kimmo Takasen Tunne lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta -kirja, joka on julkaistu alun perin vuonna 2011. Olen tehnyt tunnelukkotestin netissä pari kertaa, mutten ollut syventynyt niihin sen kummemmin. Testitulokseksi sain aikoinaan neljä erittäin vahvaa tunnelukkoa, yhden vahvan ja joitain keskivahvoja. Testi on suuntaa antava, eikä kerro koko totuutta. Kirjaa olin katsellut kiinnostuneena kaupoissa jo pitkään, joten ei ollut vaikea keksiä kuunneltavaa. Kirja on mainion selkeä, johdonmukainen ja opettavainen paketti, jonka kuuntelin noin viikossa! Aku Laitinen lukee kirjan kannesta kanteen ihanan rauhoittavalla ja neutraalilla äänellään.

Tunnelukot ovat lapsuudessa opittuja tapoja reagoida, kokea, tuntea, ajatella ja käyttäytyä eri tilanteissa. Ne ovat pienten ihmisten keinoja selvitä olosuhteissa, joissa heidän tarpeensa eivät tyydyty. Lapsissa ja tunnelukoissa ei ole mitään vikaa. Vanhemmalla iällä tunnelukot kuitenkin tuottavat ongelmia, sillä silloin eletään aivan toisenlaisessa maailmassa, jossa lapsuuden selviytymiskeinot eivät olekaan enää yhtä palvelevia. Ydinuskomukset ja -ohjelmoinnit syntyvät lapsuudessa, paljolti alitajuisesti. Niitä ladataan vanhemmilta, sukulaisilta, hoitajilta ja muilta ihmisiltä, jotka ovat lapsuudessa läsnä. Ja nämä ympäröivät ihmiset ovat tarranneet omiinsa omilta läheisiltään lapsena. Kyseessä on ketjureaktio, joka on kuitenkin mahdollista katkaista. Tunnelukkoja esitellään 18 erilaista ja kirjassa selvitellään, millaisissa olosuhteissa mitkäkin tunnelukot saavat alkunsa. Siinä kerrotaan lukkojen kompensoinnista, eli käytöksestä jolla piilotellaan lukkoja. Myös moodeja, eli kullakin hetkellä vallitsevia mielentiloja käydään läpi. Lukkojen avaamisen tueksi tarjotaan mielikuvaharjoituksia. Vielä syvemmin lukkojen avaamiseen paneudutaan kirjan jatko-osassa Murra tunnelukkosi: Työstä tunteet, toimi toisin, jota kuuntelen parhaillaan.

Tiedostin jo aiemmin, että testistä esille nousseet tunnelukot kuvastivat ajatuksiani ja tuntemuksiani osuvasti. Vahvoja lukkojani sekä tulosten että kirjan perusteella ovat ainakin emotionaalinen estyneisyys, alistuminen, vajavuus ja ulkopuolisuus. Niistä kuuleminen tekee hyvää, sillä se helpottaa niiden ymmärtämistä ja avaamista. Kirjan myötä tunnistin itsessäni myös joitain sellaisia lukkoja, joita en arvellut omaavani. Kirja siis sekä valaisi tarkemmin omia tunnelukkojani että auttoi ymmärtämään muita ihmisiä paremmin. Laajentunut myötätunto onkin todellinen aarre.

Esimerkiksi vajavuuden tunnelukko on ilmentynyt minulla syvänä häpeän tunteena, joka ulottuu aina olemukseeni saakka. Sellaisena häpeänä, joka on mitätöinyt arvoani ja muiden arvostusta itseäni kohtaan. On ollut hankala uskoa, että joku todella välittäisi tai sanoisi aidosti positiivista palautetta, ja sitä kautta olen myös herkistynyt kritiikille. Häpeää olen peitellyt välttelemällä katseita, piilottamalla virheitäni ja tarpeitani sekä pyrkimällä vaikuttamaan virheettömältä. Asettumalla toisten yläpuolelle olen saattanut tuntea oloni paremmaksi.

Emotionaalinen estyneisyys taas on sitä, etten ole kyennyt ilmaisemaan spontaanisti aitoja tunteitani, oli se sitten iloa, surua, suuttumusta tai mitä hyvänsä. Olen pyrkinyt olemaan hillitty ja välttämään tilanteita, joissa tunteita saattaisi nousta esille. Ikään kuin tunteellisuus olisi jotain häpeällistä, joka täytyy piilottaa. Minulla on diagnosoitu joitain vuosia sitten estynyt persoonallisuushäiriö tosin se ei tarkoita, että mihinkään tunnelukkoon liittyisi välttämättä mielenterveydellistä häiriötä. Viime aikoina olen onneksi huomannut, että lukkojen avautumisprosessi on lähtenyt hiljalleen käyntiin.

Kirjassa puhutaan paljon sisäisestä lapsesta ja tämän kanssa kommunikoinnista. Aikuisessa elää yhä se sama lapsi, joka hän oli pienenä. Kun lapsuudessa hankalien kokemuksien kautta tarpeet eivät tyydyttyneet, nämä ikävät tuntemukset jatkavat elämäänsä aikuisessa. Vaikkakin ison osan ajasta ne voivat olla piilossa, joskus ne putkahtavat esiin tietoisuuteen enemmän tai vähemmän voimakkaasti. On tärkeää olla aidosti läsnä ja lempeä tälle sisäiselle lapselle, ja puhutella tätä kuin olisi itse se vastuullinen ja lapsen tarpeet huomioon ottava vanhempi, jota lapsi tarvitsi.

Voin suositella kirjaan tutustumista kaikille, jotka ovat avoimia ja valmiita tekemään tuttavuutta tunnelukkoihin. Sisältö ei ole välttämättä aina helppoa ottaa vastaan, eikä tarvitsekaan olla. Jos tunnelukot lukiessa aktivoituvat, voi tietoisesti vain tarkkailla millaisia ajatuksia ja tuntemuksia herää, tuomitsematta ja analysoimatta. Kirja voi olla arvokas lukukokemus, josta on hyötyä loppuelämäksi.

Vegaaninen villiyrttipesto

Olen tänä kesänä hullaantunut tekemään tuoreista villiyrteistä pestoa, ja sitä on tullut syötyä päivittäin ainakin viikon ajan! Voikukan ja maitohorsman lehdet sopivat tähän mainiosti, ja olenpa myös ujuttanut joukkoon kuivattua nokkosta. Pesto on melko voimakkaan makuista. Nuoret, pienet lehdet ovat miedoimpia. Halutessaan suurista voikukanlehdistä voi poistaa kitkerämmät lehtiruodit.

Vegaaniseen pestoon saa juustoista makua ravintohiivahiutaleiden avulla. Aurinkokuivatut tomaatit tuovat ihanasti makua. Käytän Foodinin aurinkokuivattuja tomaatteja, joita ei ole säilötty liemeen tai öljyyn. Laitan ne hetkeksi veteen pehmenemään, ja käytän maukkaan liotusveden.

Vegaaninen villiyrttipesto

  • 3 reilua kourallista voikukan ja/tai maitohorsman lehtiä
  • 1 dl liotettuja auringonkukansiemeniä tai cashewpähkinöitä
  • 2-3 valkosipulin kynttä
  • 4-5 aurinkokuivattua tomaattia ja niiden lientä
  • 2 rkl ravintohiivahiutaleita
  • ekstra-neitsytoliiviöljyä
  • ripaus Himalajan ruususuolaa tai muuta hyvää suolaa
  • ripaus mustapippuria

Liota halutessasi auringonkukansiemeniä tai cashewpähkinöitä pari tuntia, jotta ne pehmenevät ja niiden ravinteet imeytyvät elimistöön paremmin. Kaada liotusvesi pois ja huuhtele ne vedellä.
Silppua villiyrtit pienemmiksi paloiksi ja sekoita ainekset tasaiseksi blenderissä tai kokeile morttelissa, jos sinulla on sellainen. Lisää nestettä tai öljyä tarvittaessa niin, että saat mieleisesi koostumuksen. Purkita pesto ja säilytä jääkaapissa. Nauti esimerkiksi maissikakkujen päällä!

Mielipiirroksiani 2017-2019

Tämänhetkistä piirrostyyliäni voisi kuvailla melko minimalistiseksi – mikäli pystyn kuvaamaan kohteen vähäisellä määrällä viivoja, teen niin mielelläni ja nähdäkseni täten voimistan kohdetta itsessään ja jätän tilaa mielikuvitukselle.
Kuvissani on myös monesti mukana senhetkistä tunnetilaani ja tahattomia tai tarkoituksellisia henkisiä piirteitä, jotka ovat liittyneet tärkeäksi osaksi itseilmaisuani muun muassa meditaation ja joogan harjoittamisen kautta.
Alla on muutama henkilökohtainen suosikkini omista piirroksistani parin viimeisen vuoden ajalta.

Calm, 2017

Tämä piirros muutti suuntaani oman tyylini löytämisessä. Otin lehtiön illalla esiin päättäen, että piirtäisin edes jotain. En suunnitellut mitään etukäteen, vaan annoin kuvan synnyttää itsensä. Pidin ja pidän lopputuloksesta. Juuri nyt tämä viestii minulle positiivisesti luontoyhteyden ja oman sisäisen voiman löytämistä.

Cranes, 2017

Ihana lempeä ja minimalistinen design, josta pidän sen verran että tein tänä vuonna kaksi suurempiresoista versiota verkkokauppaani. Kurkien ääriviivat sulautuvat keskenään, ovat yhtä.

Look away, 2017

Tämän loin ollessani myymässä printtejä sarjakuvatapahtumassa. Kolmas hahmo oikealla liittyi seuraan myöhemmin. Kuka, tai mikä hän on?

Breeze, 2018

Öinen piirros, jonka samalla lennokkaasta ja rauhallisesta tunnelmasta sekä rouheudesta pidän kovasti.

SHARP, 2018

Tässä on sellaista vahvaa feminiinistä voimaa, joka on minulle sydämen asia!

Guard, 2018-2019

Luonnostelin kuvan paperille koulussa luennon aikana ja jatkoin Photoshopilla loppuun. Se muistuttaa vanhempaa piirrostani Look away. Pidän lempeydestä tässä. Kahden erillisen hahmon sijasta olen joskus ajatellut, että siinä voisi olla varttunut henkilö (minä?) ja tämän sisäinen lapsi.

Sun, 2018-2019

Olin juuri itkenyt puhelimessa tunnin tai yli, ja tämä kuva välähti mieleeni. Se oli lempein asia olemassa sillä hetkellä. Kuin se olisi saapunut lohduttamaan ja onnittelemaan minua päästäessäni irti tuskasta. Ihon virtaavat (energia?)viivat jäivät hyvin mieleen.

Beneath, 2019

Piirsin tämän lähes kokonaan työharjoittelun palaverin aikana. Photoshoppasin kuvan turkoosiksi, sillä näin sen turkoosina. Olen kiintynyt kuvan kukkamaisiin muotoihin. Kutsun niitä energiakukiksi ja ne ovat toistuneet luonnoksissani hieman. Kenties niitä tulee näkymään taiteessani useammin.

Heräsikö sinulla jotain pohdintoja tai merkityksiä mieleen piirroksistani? Mikä näistä on lempityösi? Luen mielelläni kommentteja!

Taiteiluani voi seurata Facebook-taidesivullani ja taide-Instagramissani. Myyn myös taideprinttejä ja muuta Society6-verkkokaupassani!

Vihreilyä

Alkukesän maitohorsma- ja nokkossatoa
Alkukesän maitohorsma- ja nokkossatoa

Pyrin syömään joka lounaalla ja illallisella jotain vihreää, esimerkiksi pinaattia, erilaisia kaaleja, yrttejä, varsiselleriä tai herneitä. Vihreät kasvikset eivät pelkästään tee annoksesta mielestäni esteettisemmän kokonaisuuden, vaan sisältävät yleisesti ottaen runsaasti rautaa, kalsiumia, C- ja A-vitamiinia.

Kesä on otollista aikaa, kun voin kasvattaa ikkunalaudalla vihreitäni ja kerätä niitä lähiympäristöstä itse. Harrastan itsenäisesti villiyrttien keräämistä, tai niin kutsuttua hortoilua kolmatta vuotta ja se on kyllä mullistanut ympäristökuvani täysin jo nyt – kaikkialla kasvaa herkkua!

Nokkonen
Nokkonen

Jos valitsisin yhden yrtin, mitä keräisin, se olisi nokkonen. Se sisältää moninkertaisen määrän rautaa pinaattiin nähden. Nokkosta löytyy helposti metsäteiden varsilta ja lehtiä voi kerätä keväästä syksyyn. Nuorista nokkosista käytän alimpien lehtien yläpuolelta kaiken, ja vanhemmista ylimmät lehdet. Keruuseen olen varannut mukaan sakset ja hansikkaat poltinkarvoilta suojautumiseen. Keitän nokkosia nopeasti noin puoli minuuttia ja huuhtaisen kylmällä vedellä. Pakastan lehdet rasioihin tai kuivatan ne sanoma- tai leivinpaperin päällä muutaman päivän, kunnes ne ovat supistuneet pieniksi ja ovat täysin kuivat. Silppuan saksilla kuivat lehdet lasipurkkeihin. Kuivattu nokkossilppu sopii todella moneen ruokaan ja leivontaankin. Syön nuorta ryöpättyä nokkosta sellaisenaan ruoan kanssa tai vihersmoothiessa.

Viime syksynä keräsin runsaasti talteen nokkosen siemeniä. Leikkasin saksilla suoraan ämpäriin notkuvia siemennorkkoja (tämä oli minulle huomattavasti helpompaa, kuin niittää kasvi ja erikseen kotona erotella siemenet). Kuivatin niitä sanomalehtien päällä muutaman päivän. Eilistä & Paistoa -blogin postaus siementen keruusta on kattava. Siemenet ovat nokkosen ravintorikkain osa ja noin yksi teelusikka päivässä lienee riittävä annostus. Ripottelen siemeniä ruoan päälle tai sekoitan smoothieen.

Maitohorsma
Maitohorsma

Maitohorsmaa on miellyttävän helppo kerätä. Keväällä ja kesällä nuoria horsmanversoja olen poiminut sellaisenaan ja valmistant tankoparsan tapaan keittämällä tai höyryttämällä niitä hetken. Maku on hyvin mieto.
Horsman ylimpien lehtien seassa voi piillä yllättävä määrä ötököitä. Olen löytänyt latvustoista monen monta mustaa pientä kaveria. Latvan tarkistan poimintahetkellä tai jätän sikseen, jolloin hyönteisiä ei tartu yhtä paljon mukaan. Syön tuoreita huuhdeltuja lehtiä sellaisenaan, pakastan ja kuivatan. Myös kukat ovat syötäviä ja aion kokeilla niitä, kunhan puhkeavat.

Voikukan lehtiä olen huuhdellut ja syönyt sellaisenaan salaatissa. Maku muistuttaa mielestäni rucolaa, ja pidän siitä kovasti. Kitkerähköt kukinnot olen toistaiseksi mieluummin säästänyt mehiläisille ja muille mussukoille.

Piharatamoakin tarttuu silloin tällöin samalla reissulla mukaan, kun kerään horsman ja voikukan lehtiä. Pieniä lehtiä olen syönyt sellaisenaan.

Suolaheinää eli hierakoita on tullut napsittua pienestä pitäen, kun sitä on tullut vastaan pieninä ryppäinä. Ai että pidän sen mausta! Se on voimakas, mehukas ja kirpeähkö. Todella hyvä salaatissa tai ruoan lisäkkeenä sellaisenaan. Oksaalihapon takia suolaheinää ei suositella syötäväksi suurta määrää kerralla.

Ketunleipä
Ketunleipä

Apilamainen ketunleipä viihtyy varjoisilla paikoilla. Kuten suolaheinissä, ketunleivässä on myös oksaalihappoa. Ketunleipä on sellaisenaan sievä syötävä ruuan kuin ruuan päällä.

Tanssivat herneenversot
Tanssivat herneenversot

Chocochili-blogista löytyi näppärä ohje herneenversojen kasvatukseen. Laitoin multaa tyhjiin margariinirasioihin ja istutin kuivattuja herneitä riveittäin niihin. Versot kasvoivat hurjaa vauhtia ja olivat korkeita jo parissa viikossa. Noin 10 cm:n korkuisia versoja olen leikannut alimpien lehtien yläpuolelta, jolloin ne ovat lähteneet kasvamaan pian uudelleen. Versot ovat todella miellyttävän makuisia ja kauniita. Kastelen ja suihkuttelen niitä päivittäin sekä pidän niitä valoisalla ikkunalaudalla.

Herneenituja
Herneenituja

Kokeilin myös idättää herneitä. Liotin kuivattuja herneitä vedessä yön yli, huuhtelin ne aamulla ja laitoin purkin kuivauskaappiin ylösalaisin kuivumaan. Lasipurkin suulle laitoin palan harsoa kuminauhan avulla. Huuhtelin herneitä pari kertaa päivässä kahden tai kolmen päivän ajan, jolloin niihin oli kasvanut muutaman sentin mittainen häntä. Herneenidut, tai niitä päällystävät himmeät kalvot maistuivat melko kitkerille. Kalvon sai helposti irti. Smoothiessa niiden kitkeryys maistui läpi jopa banaanin kanssa sekoitettuna. Söin mieluummin ituja ihan sellaisenaan välipalana tai ruoan ohessa.

Annos
Tästä annoksesta löytyy kypsennettyjä maitohorsman versoja ja nokkosta sekä ketunleipää ja voikukan lehtiä.

Voimaa vähemmästä


Minimalismi kiehtoo minua.

Miten vähällä omaisuudella tulisin toimeen? Mitä muuta turhaa voisin karsia elämästäni?

Viime aikoina olen hiljalleen järjestellyt kämppääni uuteen uskoon. Otin julisteet ja muut kuvat pois seiniltä. Vein vaatteita kirpparille ja myyn videopelejä ja kirjoja pois. Aika paljon on saanut laittaa suoraan roskiin tai kierrätykseen. Säilytän herkästi joutavaa materiaa, joka ”saattaisi tulla tarpeeseen joskus” – kuten käytettyä joululahjapaperia ja -nauhoja, korttipakkoja joista puuttuu kortteja, huonokuntoisia kenkiä (miten ne voisi kierrättää?), tyhjiä pulloja ja purkkeja, vanhoja hammasharjoja, tyhjiä kirjekuoria, rikkinäisiä vaatteita, kankaanpaloja, vanhoja kalentereita…

Kenties ensimmäistä kertaa elämässäni siivoaminen tuntuu mielekkäältä. Tähän asti olen tainnut elää itselleni turhan suuren ärsykemäärän keskellä.

Tämä Asian Boss -kanavan video minimalistista elämää viettävästä Fumio Sasakista nostatti inspiraatiota:

Sasaki kertoo videolla, ettei hän kaipaa entistä pelaamisen ja juomisen täyteistä, siivotonta elämäntyyliään. Minimalismi sopineekin henkilöille, joilla on hankaluuksia pitää omaisuutensa järjestyksessä.

Tunnen käyväni parhaillaan läpi elämänmuutosta positiiviseen suuntaan. Kodin tavaroista irtipäästäminen on kuin mielen puhdistusta vanhasta ja tarpeettomasta.

Eikä tämä siis koske vain tavaraa, vaan yksinkertaistan ja vähennän joitain asioista. Esimerkiksi meikkaaminen ei enää kiinnosta yhtä paljon kuin ennen. Saati kynsien lakkaaminen. Monesti on mennyt viikko tai enemmän, ennen kuin olen ”muistanut” lakata. Sama lakan poiston kanssa. Pikkujuttu, mutta kai tällainen kertoo, ettei ehostamisella alkujaankaan ollut mitään väliä.

Innostuin ruuanlaitosta muutama vuosi sitten, ja käytin siihen kokemukseeni nähden tavattomasti vaivaa. Ruoka ja sen valmistus oli jatkuvasti mielessäni. Laitoin ruokakuvia Instagramiin jatkuvalla syötöllä. Ennen pitkää tämä kehittyi jonkin asteen pakkomielteeksi, ja usein ahdistuin loputtomien reseptien ja raaka-aineiden äärellä. Viimeisen vuoden aikana olen hellittänyt ruoan suhteen huomattavasti, ja alkanut syödä lähes joka aamu tuorepuuroa sekä valmistamaan vähän simppelimpää ruokaa päivällä. Nautin kasvisten omista mauista, ja on helppo kasata mieluisia kauden raaka-aineita lautaselle ja nauttia niistä ilman monimutkaisia mausteita tai kastikkeita, sen kummemmin miettimättä.

Ennen minulla oli jatkuvasti listalla mahdoton määrä eri sarjakuvia, videopelejä, leffoja, kirjoja sun muuta, jotka ”pitäisi” joskus kokea. Myös sellaisia, jotka tuntuivat työläiltä lähestyä. En saanut viihteestä milloinkaan oikeastaan tarpeekseni. Nyt olen onnekseni sisäistänyt, ettei kaikkea ehdi ikinä kuluttaa läpi – ja mikä tärkeämpää, ettei hyvänen aika tarvitsekaan. Videopelit eivät houkuta minua enää ollenkaan. Pelaamisesta on tullut minulle helposti niin addiktoivaa, etten sitä nautinnoksi kuvailisi.

Myöskään en jaksa olla kovin usein menossa ja vauhdissa. Aktiviteettien karsiminen on minusta ihanaa. Jos johonkin ei ole pakko mennä, miksi menisin? Etenkin, jos se tuottaa ahdistusta tai ei vedä pahemmin puoleensa.

Lepo, terveellinen ruoka, liikunta, rauha, luovuus, muutama hyvä ihmissuhde. Siinä on jo kelpo määrä asioita, joita vaalia.

Minimalismiin pyrkiminen ei rajoita minua. Se ruokkii luovuuttani ja lisää onnellisuuttani, kun keskityn enemmän itselleni aidosti merkityksellisiin asioihin.